Minusta AC2 oli huomattavasti AC1:stä parempi kokemus. Joskin tosin olen osin samaa mieltä tarinasta, mutta tarina lähti lapasista myös AC1:ssä. AC2:sen tarina saa jo sen verran eeppiset mittakaavat, että siinä on tosi paha yrittää tehdä jotain vielä mullistavampaa ja isompaa jujua taustalle. Tosin itse olen sitä mieltä, että pelin tarina toimisi huomattavasti paremmin ellei sitä nykypäivää olisi mukana lainkaan. AC2:sen tarina oli kuitenkin kohtuullista kamaa Enzion maailmassa. Ei mitenkään erikoisen nerokasta tai mitään, mutta antoi kelvollisen ja tyydyttävän syyn jahdata näitä heppuja. Nykypäivän osuudet oli kyllä todella puskasta kiskottua. Olen kyllä hyvän tarinan arvostaja, mutta varsin harva peli onnistunut antamaan kunnon kicksejä tarinalla. Broken Sword 1, Heavy Rain, Mafia, Dream Fall, Half-Life 2 ja joitain muita mitä ei nyt tule mieleen, ovat onnistuneet tarjoamaan ainakin minulle myös tarinallisesti hyvän kokemuksen. Toki harvoin tarina on niin hyvä, ettei mitään muuttaisi, mutta Mafia pääsi ainakin ihan huulille
.
Graffaengine ei ole tuntunut juuri kehittyvän, joskaan se ei tee pelistä rumaa. Varjot napsahtelee ja lodien vaihdoksia huomaa selvästi. Kuitenkin kaupunki näyttää kauniilta ylhäältä tornista, mutta ei lodaa yhtä upeasti, kuin AC1 kun loikkaa tornista alas. AC1:ssä ei tahtonut millään huomata miten kamat ilmestyi näkyviin kun loikkasi tornista katu tasoon, AC2:ssa taas lodi vaihdoksia näkee hyvinkin paljon enemmän. Graffarit on varmaan ollut eri jamppoja, kuin ykkösessä ja näiltä kavereilta ei ole löytynyt ihan yhtä paljon skilliä tai sitten vanhaa engineä on venytetty vähän liian pitkälle tai jotain. Kaunis peli AC2 on joka tapauksessa ja parista kehnosta lodista ei tarvitse vielä menettää kasvojaan.
Animaatiot on minusta kyllä todella hyviä, mutta niissä on kyllä jotain bugeja. Animaatiot on minusta silti, AC1:sen tapaan, ehdottamasti pelien parhaimmistoa.
Pelillisesti AC2:nen on huomattavasti AC1:stä kehittyneempi. Tehtävää on todella paljon niille jotka haluaa niitä tehdä, mutta omalla kohdalla näin päätehtävien lisäksi erityisen mielenkiintoiseksi Edenin arvoituksen tai jotain (en koskaan/vielä saanut sitä tehtyä loppuun). Lisäksi oman kartanon ja kylän kunnostaminen, taiteen ja aseiden keräily oli myös ihan kivaa rutiinia rikkovaa puuhaa. Ne eivät juuri tarjonneet mitään pelille, mutta toimivat hyvin juuri siinä missä pitikin rikkoivat rutiinia. AC1:stä vaivannut hyvin suoraviivainen kohteiden tappaminen ei vaivannut AC2:sta ja minusta juuri näiden sivuhärpäkkeiden vuoksi. Lisäksi tappotehtävät oli mielenkiintoisempia, kuin ykkösessä. Väliin tungettu vankkuriajelu oli aika kaameeta, mutta sekin toki hetkeksi jotain erillaista. Ei ehkä kovin hyvällä ajonautinnolla
, mutta kuitenkin loi tauon core gameplay mekaniikkaan.
Cinematicit on selvästi AC2:ssa vedetty kasaan todella kiireellä. Obut klippailee todella törkeästi mallit eivät näytä kestävän näin lähellä olevia kameroita, obujen animaatiot on liian spline compressoituja ja ne muljuavat hahmojen käsissä, valaistus on ihan pelkkää peruskamaa tuskin mitään cine specifisiä valoja edes on tehty. No kyllä ne nyt katsoo kerran läpi, mutta eivät kyllä onnistu antamaan mitään erikoista nautintoa.
Minusta AC2 oli hyvä jatko-osa. Valitettavasti nykypäivähärdelli on ja pysyy, joten sen kanssa pitää vaan pystyä elämään. Minulle AC2 oli reilua viihdettä noin 12 tunniksi ja kevyesti sen 60€ arvoinen kokemus.
